Urheilussa puhutaan usein psyykkisestä vahvuudesta, mutta mitä tämä käsite tosiasiassa pitää sisällään? Tässä artikkelissa syvennymme tarkastelemaan psyykkisen vahvuuden eri ulottuvuuksia sekä tutkimustiedon että käytännön kokemusten kautta.
Psyykkisen vahvuuden määritelmä
Urheilupsykologian tutkimuksissa psyykkinen vahvuus määritellään usein kyvyksi säilyttää johdonmukainen suoritustaso haastavissa tilanteissa sekä palautua vastoinkäymisistä tehokkaasti (Jones et al., 2002). Kyse ei ole pelkästään paineensietokyvystä kilpailutilanteissa, vaan kokonaisvaltaisesta ominaisuudesta, joka näkyy urheilijan jokapäiväisessä elämässä.
Psyykkisen vahvuuden keskeisiä elementtejä ovat:
1. Resilienssi
Resilienssi eli psyykkinen palautumiskyky on yksi psyykkisen vahvuuden kulmakivistä. Fletcher & Sarkar (2012) osoittivat tutkimuksessaan, että huippu-urheilijoiden kyky käsitellä vastoinkäymisiä ja palautua niistä nopeasti erottaa heidät muista kilpailijoista.
Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi:
– Kykynä jatkaa harjoittelua epäonnistuneen kilpailusuorituksen jälkeen
– Positiivisena suhtautumisena loukkaantumisista toipumiseen
– Rakentavana suhtautumisena kriittiseen palautteeseen
Käytännössä keskeisiä taitoja resilienssin vahvistamisen osalta ovat tunnetaidot sekä tilannetaju. Tunnetaitojen avulla urheilija oppii hyödyntämään tunteita voimavaratekijänä ja toisaalta kykyjen kehittyessä vaikeat tunteet eivät enää vaikuta negatiivisesti suorituskykyyn.
Tilannetaju on kykyä muodostaa kokonaiskuva kuhunkin hetkeen vaikuttavista tekijöistä ja toimia tämän pohjalta hetkeen parhaiten sopivalla tavalla (Gustafsberg, H. Åhman, H. 2019)
2. Psykologinen joustavuus
Psykologisella joustavuudella tarkoitetaan kuuden psykologisen ydinprosessin kehittämistä. Psykologisen joustavuuden tiedetään lisäävän yksilön psykologista hyvinvointia sekä luoda vahva pohja psykologiselle suorituskyvylle.
Psykologisen joustavuuden kuusi ydinprosessia ovat:
1. Henkilökohtaisten arvojen tunnistaminen
2. Omistautuminen henkilökohtaisille arvoille tekojen sekä tavoitteiden kautta
3. Kyky olla läsnä nykyhetkessä (mindfullness)
4. Hyväksyntä – taito tehdä tilaa vaikeille tunteille sekä kokemuksille
5. Mielen kontrollin heikentäminen (Defuusio)
6. Havainnointi – kyky nähdä itsensä erillisenä tunteista, ajatuksista sekä kokemuksista
3. Keskittymiskyky
Tutkimukset osoittavat, että huippu-urheilijoiden keskittymiskyky on poikkeuksellinen (Weinberg & Gould, 2019). Henkisesti vahva urheilija pystyy:
– Sulkemaan pois häiriötekijät kilpailutilanteessa
– Keskittymään olennaiseen pitkissä harjoituksissa
– Säilyttämään fokuksen myös väsyneenä
Keskittymiskykyä tulisi ajatella ”lihaksena”, jota voidaan harjoittaa ja vahvistaa säännöllisen ja johdonmukaisen harjoittelun avulla. Keskittymiskykyyn liitetään usein myös termi tarkkaavuus, joka pitää sisällään neljä eri osatekijää:
1. Tarkkaavaisuuden valinta
2. Tarkkaavaisuuden säilyttäminen
3. Tarkkaavaisuuden palauttaminen
4. Tarkkaavaisuuden uudelleen valinta
4. Tavoitteellisuus ja motivaatio
Sisäinen motivaatio ja selkeät tavoitteet ovat henkisen vahvuuden perusta. Deci & Ryan (2000) ovat osoittaneet itseohjautuvuusteorian kautta, että sisäisesti motivoituneet urheilijat:
– Sitoutuvat pitkäjänteiseen harjoitteluun
– Nauttivat haasteista
– Palautuvat paremmin vastoinkäymisistä
Henkisen vahvuuden kehittäminen
Henkistä vahvuutta voi ja pitää kehittää systemaattisesti. Tutkimukset osoittavat seuraavien menetelmien tehokkuuden:
1. Systemaattinen ja tavoitteellinen psyykkinen harjoittelu
2. Mindfulness-tekniikat
3. Tavoitteenasettelu
4. Psykologinen valmennus
Käytännön tilanteet urheilijan arjessa, joissa henkistä vahvuutta tulisi harjoitella:
Arkiharjoittelu
Henkisesti vahva urheilija:
– Kehittää itsetuntemustaan, jotta voi tunnistaa psyykkisiä ilmiöitä harjoitustilanteissa
– Laatii psyykkisen valmennuksen tavoitteet niin yksittäisiin harjoituksiin kuin harjoitusviikkoihin, samalla tavoin kuin fyysiseenkin harjoitteluun.
– Kykenee pitämään harjoittelun laadukkaana myös väsyneenä
– Työstää vahvuuksia sekä kehityskohteita systemaattisesti
– Vaatii palautetta valmentajalta
– Hakea apua ja tukea tarvittaessa
Kilpailutilanteet
Kilpailuissa henkinen vahvuus näkyy:
– Kykynä suorittaa omalla tasollaan paineesta huolimatta
– Taitona säilyttää keskittyminen myös yllättävissä tilanteissa
– Kykynä hyödyntää jännitystä positiivisella tavalla
Palautuminen ja lepo
Henkisesti vahva urheilija ymmärtää:
– Levon merkityksen suorituskyvylle
– Kokonaisvaltaisen palautumisen tärkeyden
– Elämän tasapainon merkityksen
Yhteenveto
Henkinen vahvuus urheilussa on moniulotteinen kokonaisuus, joka rakentuu useista elementeistä. Se ei tarkoita tunteettomuutta tai epäinhimillisyyttä, vaan kykyä toimia tehokkaasti erilaisissa tilanteissa ja palautua vastoinkäymisistä.
Lähteet:
Fletcher, D., & Sarkar, M. (2012). A grounded theory of psychological resilience in Olympic champions. Psychology of Sport and Exercise, 13(5), 669-678.
Jones, G., Hanton, S., & Connaughton, D. (2002). What is this thing called mental toughness? An investigation of elite sport performers. Journal of Applied Sport Psychology, 14(3), 205-218.
Weinberg, R. S., & Gould, D. (2019). Foundations of Sport and Exercise Psychology (7th ed.). Human Kinetics.
Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2000). The ”what” and ”why” of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11(4), 227-268.
